Myyjän on laadittava vuositarkastuksesta pöytäkirja, johon merkitään ostajan ja asuntoyhteisön ilmoittamat virheet sekä tarkastuksessa mahdollisesti havaittavat virheet. Ostajalle, asuntoyhteisölle ja 2 luvun 19 §:ssä tai 4 luvun 3 a §:ssä tarkoitetun vakuuden antajalle on varattava tilaisuus tarkastaa pöytäkirja ja esittää sitä koskevat huomautukset kohtuullisessa vähintään kolmen viikon pituisessa ajassa pöytäkirjan tiedoksisaannista.

Jos asunnossa ilmenee virhe jota ostajan ei voida edellyttää havainneen vuositarkastuksessa tai sitä ennen, hän menettää oikeutensa vedota virheeseen, jollei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

Lue lisää osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050795

Keitä vuositarkastus koskee?

Kiinteistöjen vuositarkastukset on tarkoitettu niille, jotka ovat ostaneet uuden vastarakennetun kiinteistön tai asunnon yritykseltä ja haluavat ulkopuolisen asiantuntijan näkemyksen kohteesta ennen rakentajan suorittamaa vuositarkastusta ja vakuussumman vapautumista. Sopimuksen mukaan vuositarkastus voi sisältää joko koko kiinteistön tai vain tietyn rakenteen/tilan tarkastuksen, kuten esimerkiksi vesikaton ja yläpohjan tarkastuksen.

Miksi ulkopuolinen tarkastaja?

Tavallisesti ensimmäisen vuoden aikana kiinteistön omistaja/asukas huomaa itsekin sellaiset epäkohdat ja viat, jotka ovat nähtävissä tai muuten helposti todettavissa, kuten maalitahrat, kolhut, irronneet listat, rakenteissa olevat halkeamat, toimimattomat ovet, heiluvat vesipisteet, vuotavat viemärit, äänekäs ilmanvaihtokone, vetoisat/kylmät pinnat, huonosti toimiva sadevesijärjestelmä, jne.

Kiinteistön kannalta tärkeämpien kohtein tarkastus jää helposti pienemmälle huomiolle tai kokonaan huomioimatta, kuten vesikaton ja aluskatteen kunto, vesikaton läpiviennit ja kattoturvatuotteet (tikkaat, huoltosillat ja lumiesteet), yläpohjan lämpöeristys ja tuuliohjaimien asennus sekä tuuletus, ulko-ovien ja ikkunoiden liittyminen rakenteisiin ja niiden tiivistykset/pellitykset, kosteiden tilojen lattiakaadot ja irronneet/ontot laatat sekä karmilistojen tiivistykset seinärakenteeseen (silikoonaukset), huoneiden välisen ilmanvaihdon toimivuus, vesijohtojen ja viemäriputkien läpiviennit ja niiden tiivistykset, halogeenivalojen turvaetäisyydet palamattomiin materiaaleihin, jne.

Varsinkin taloyhtiöissä on useasti helpompaa ottaa ulkopuolinen tarkastaja tekemään keskeisempien kohtien tarkastuksen, kuin palkata yksi riittävän ammattitaidon omaava taloyhtiön asukas/osakas tekemään tarkastuksen. Ammattitaitoisen tarkastajan tekemällä vuositarkastuksella saadaan säästettyä tulevia käyttö- kunnossapitokustannuksia, sekä välttyä mahdollisilta rakennevaurioilta ja korjauskustannuksilta.

Vuositarkastuksen sisältö

Tarkastuksessa tutustutaan kiinteistön asiapapereihin ja onko tehdyistä suunnitelmista poikettu rakentamisen aikana siltä osin kuin se on mahdollista havaita.

Kiinteistö kaikki ulko- ja sisätilojen rakenteet ja pinnat sekä talotekniset järjestelmät tarkastetaan. Lisäksi ne tilat tarkastetaan, joihin on käynti huoltoluukkujen/kulkuaukkojen kautta. Vuositarkastuksessa kiinnitetään huomiota rakennusteknisiin puutteisiin, vaurioihin ja riskien kartoittamiseen, sekä mahdollisten käyttöturvallisuus- ja terveydellisten riskien kartoittamiseen ja pintamateriaaleissa havaittaviin työ- ja laatuvirheisiin. Vuositarkastuksessa arvioidaan myös kiinteistön energiakulutusta.

Tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, joka luovutetaan tarkastuksen tilaajalle. Raportissa kuvataan kohteen tilanne sellaisena kuin se oli tarkastushetkellä. Raportissa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet, sekä toimenpide-ehdotukset havaittujen epäkohtien selvittämiseksi tai korjaamiseksi. Raportti sisältää vakokuvat havaituista epäkohdista.

Sopimuksesta riippuen tarkastaja voi edustaa tarkastuksen tilaajaa rakentajan järjestämässä vuositarkastuksessa.

Vuositarkastuksen hinta muodostuu tarkastuksen kokonaisajasta tai sopimuskohtaisesti. Kokonaisaika sisältää myös matkoihin käytetyn ajan ja mahdollisesti muuna ajankohtana asiapapereihin/kyselylistaan käytetyn ajan.